Aarteenmuodostus ja väki

Marazzi aloittaa tämän lyhyen luvun edellisen luvun pääkohtien kertauksella. Tämän jälkeen hän keskittyy siihen, miten uudessa taloudessa overtradingin yläraja eroaa fordistisessa taloudessa vallinneesta tilanteesta. Marazzin (s. 114-5) mukaan uudessa taloudessa sykli voi jatkaa kasvuaan yli täystyöllisyyskynnyksen kolmesta syystä, jotka liittyvät uusiin teknologioihin: I) niiden kustannukset ovat laskevia, II) niiden tuotteilla on kasvavat tuotot rajakustannusten lähetessä nollaa ja III) niiden kielellinen luonne määrittää potentiaaliset markkinat lähestulkoon äärettömiksi. Uudessa taloudessa kielellisellä ulottuvuudella ole suuri vaikutus tuotantoteknologiaan, mutta myös kulutus on merkittävältä osalta aineetonta. Tästä seuraa, että uusi talous vaatii ei-taloudellista aikaa informaatiohyödykkeiden kulutukseen.

Marazzin (s. 115) määritelmän mukaan uudessa taloudessa overtradingin ylärajaa lähestytään, kun osakkeiden P/E-luku1 on liian korkea keskimääräiselle sijoittajalle. Tällöin “[a]lkaa (marxilaisittain) aarteenmuodostus, tai (keynesiläisittäin) likviditeetin suosiminen, toisin sanoen investoinneista pidättäytyminen.” Aarteenmuodostus paljastaa ristiriidan yksilöllisen ja kollektiivisen rationaalisuuden välillä: “Mikä on rationaalista yksilötasolla (myydä silloin kun olettaa, että osakkeen nousu on saavuttanut huippunsa), ei ole sitä kollektiivisella tasolla (jos kaikki myyvät samaan aikaan, ei ole mahdollisia ostajia).” Marazzin (s. 116) mukaan aarteenmuodostus on kuitenkin edelleen yksityisomaisuuden uudelleen jakamisen prosessi, koska taloudellisen arvon ja finanssiarvon välillä vallitsee ristiriita. “Tuottavan pääoman liikkumattomuus on tosiasia, jota osakkeiden likviditeetti, likvidin pääoman liikkuvuus, ei voi muuttaa. Globaalia likviditeettiä ei ole, koska maailmanlaajuisesti markkinat ovat peruuttamattomasti sidottu tuottavaan pääomaan.”